Muista myös:

Nuorten neuvonta- ja tiedotuskeskuksen Napin nuorisotiedon kirjastosta on nyt mahdollista lainata kahta Maailmankoulun matkalaukkua, jotka on suunniteltu nuorisotyön, työpajojen, leirien ja kerhojen käyttöön.

Lainattavia matkalaukkuja on kaksi, joista "Vastuullinen vaikuttaminen" liittyy ympäristökasvatukseen ja "Moninainen Suomi" monikulttuurisuuteen ja moninaisuuteen laajemminkin. Laukuissa on runsaasti erilaista materiaalia teemoihin liittyen, mm. pelejä, kuvakortteja, dvd-levyjä ja pohdintatehtäviä isommille ja pienemmille. Vaikka materiaalia on runsaasti, laukut voi ottaa käyttöön nopeastikin sillä niissä on valmiita työpajaohjeita.

Matkalaukkujen varaustilannetta on mahdollista seurata verkossa Napin aineistohaulla. Laukut löytyvät hakusanalla "matkalaukku".

Lainaa laukku:

Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi
p.044 703 8225
nappi@ouka.fi

Lisää tietoa laukuista antaa:

Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuutyön koordinaattori
Anu Holappa
p. 044 703 8245
anu.holappa@ouka.fi

Oulun opetustoimen ohjaava opettaja, Jussi Tomberg, oli edustamassa opetustoimea kansainvälisessä Ilmastonmuutosopetuksen konferenssissa Kööpenhaminassa. Tässä Jussin kooste matkan annista.

Saavuin sateiseen Kööpenhaminaan sunnuntai-iltana ja heti havaitsin että nyt ollaan suuressa maailmassa. Kastrupin lentoaseman metrossa oli pommiuhkaus, kaikki metroliikenne oli jumissa ja asemalla täysi kaaos. Olisiko jalkapallon MM-karsinnoilla sekä Ruotsin häviämisellä Tanskalle jokin korrelaatio tähän tapaukseen? Säntäsin ulos ja kaikki bussit olivat ääriään myöten täynnä. Sattuman kaupalla sain taksin enkä alkanut tinkaamaan hinnasta. Konferenssipaikka oli noin puolen tunnin kävelymatkan päässä majapaikastani. Matkalla huomasin että Kööpenhamina on todellakin pyöräilykaupunki. Kaikki liikkuvat pyörillä ja fillareita on joka paikassa. Silmiinpistävää oli myös etteivät pyörät olleet mitään maastureita tai hybridejä vaan ehkä enemmänkin mallia Aino ja armeija, käytännöllisyys sanelee.

Asiantuntijoiden puheenvuoroja

Jens Hasselbjerg Tanskan Ilmatieteellisestä instituutista valotti meille faktatietoja Ilmaston lämpenemistä ja mitä se voisi merkitä. Hänen puheenvuoronsa koski erityisesti sitä, miten tiedeyhteisön tutkimustulokset saadaan päättäjien tietoisuuteen ja miten he osaisivat toimia oikein. Jens korosti hallitusten välistä yhteistyötä ja painotti yhteisen tahtotilan merkitystä.

Professori Soren Breiting Aarhusin yliopiston kasvatustieteiden laitokselta kertoi ilmastonmuutosopetuksesta ympäristökasvatuksen osana. Ilmaston muutos osana luonnontieteitä motivoi oppilaita oppimaan. Aihe koskee kaikkia ja tarjoaa loistavan teeman integroida eri oppiaineiden opetusta. Hän korosti perusasioiden opettamista joita voidaan syventää. Perusasioita ovat esimerkiksi kasvihuoneilmiö prosessina sekä ilmaston lämpenemisen välittömät vaikutukset kuten kasvillisuuden muuttuminen ja meren pinnan nousu.

Ilmastonmuutosopetuksessa voidaan myös epäonnistua. Oppilaille luodaan vain kauhukuvia tulevaisuudesta, tai heidän oletetaan voivan ratkaista ongelmia jotka ovat heille liian isoja. Haluamme kuitenkin, että lapsistamme kasvaa vastuullisia ja aktiivisia kansalaisia, joten haluamme sisällyttää ilmastonmuutosopetuksen ympäristökasvatukseen, joka ei syyllistä, vaan tarjoaa yhteisöllisiä keinoja maailman pelastamiseen. Soren korostikin esityksessään voimaantumisen merkitystä toimittaessa ympäristömme puolesta, kun asiat ovat riittävän lähellä voimme tuntea yhteisöllisyyttä ja tunnemme että teoillamme on merkitystä. Ympäristökasvatuksen tulee alkaa luonnosta ja sen tuntemuksesta. mitä emme tunne sitä emme arvosta. Soren ehdotti opetuksen viemistä ulos luokkahuoneesta ja hakemalla ympäristökasvatuksen ulottuvuuksia lähiluonnon lisäksi mm ympäröivästä yhteisöstä esimerkiksi vanhoja ihmisiä kohtaamalla, koska heillä on "salattua" tietoa ympäristöstä. Sorenin esityksen loppulauseeseen onkin helppo yhtyä: "Osallisuus on kestävän kehityksen paras työkalu".

Minik Rosning on Tanskan tunnetuimpia geologeja. Hänet tunnetaan parhaiten evoluutiotutkimuksistaan Grönlannissa. Hän on löytänyt sieltä merkkejä maapallon vanhimmista elämänmuodoista. Hän totesi, että maapallo on suojannut meitä ilmastonmuutokselta neljän miljardin vuoden ajan. Radikaali muutos maapallon energiatasapainossa fossiilisia polttoaineita polttamalla saa aikaan ennalta arvaamattomia seurauksia ja muuttaa maapallon elinolosuhteita. Minik totesi esityksessään, ettei lämpeneminen ole osa luonnollista vaihtelua vaan on kiistatta ihmisen aiheuttamaa. Hän totesi sen olevan myös positiivinen asia koska ihminen pystyy sen myös toiminnallaan korjaamaan.

Workshop oppiaineiden välisestä yhteistyöstä ilmasto-opetuksessa

Kuuluin työryhmään, joka valmisteli esityksen oppiaineiden välisestä integraatiosta. Tehtävänantona oli luoda konkreettinen esimerkki miten ilmastonmuutosta voidaan koulussa opettaa. Ryhmä oli yksimielinen siitä että ilmastonmuutoksen opetus pitäisi tuoda oppilaan arkeen ja se pitäisi olla yhteisöllistä ja osallistavaa. Suunnittelimme projektin, joka käsitteli energiankulutusta. Mietimme mitä se voisi tarkoittaa eri oppiaineissa, lisäksi suunnittelimme tilaisuutta, jossa oppilaat voisivat tuoda julki tuloksiaan. Tilaisuuteen osallistuisivat oppilaiden vanhemmat sekä muita yhteistyötahoja kuten poliittisia päättäjiä.

Osallisuus avainsana kestävän kehityksen toimissa

Konferenssiin osallistui noin 150 ihmistä 35 eri maasta. Kaukaisimmat aina Nepalista ja Tasmaniasta asti. Työskennellessämme samassa työryhmässä nepalilaisen, tanskalaisen, namibialaisen ja australialaisen kanssa huomasimme että elämme hyvin erilaisia todellisuuksia. Oli hankala suomaisena selittää namibialaiselle tai nepalilaiselle, miten voisimme säästää sähköä esimerkiksi sammuttamalla eri laitteista valmiustiloja yöksi tai vähentämällä sähköllä lämpiävässä saunassa käyntiä. Heillä ongelmana oli puute laitteista joiden energiankulutusta voisi vähentää. Yksissä tuumin totesimme kuitenkin yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden olevan avainsana kestävän kehityksen toimissa ympäri maailmaa.

Teksti ja kuva Jussi Tomberg

Alla olevaan laatikkoon voit kirjoittaa nimesi ja sähköpostiosoitteesi, mikäli haluat liittyä Maailmankoulu -listalle. Listan kautta saat sähköpostiisi tiedotteen 1-3krt/kk uusimmista kansainvälisyyskasvatuksen materiaaleista, koulutuksista ja tapahtumista (erityinen painopiste Pohjois-Suomen alueen tapahtumilla ja koulutuksilla). Lista ei kuormita sähköpostia, sillä se toimii ainoastaan lyhyinä tiedotteina, ei keskustelufoorumina.

- Jää kuulolle uusimmista kansainvälisyyskasvatuksen tuulista!

"Mun rajat" -teemakokonaisuus kiertää kouluja marras-helmikuussa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan maailmanlaajuisesti. Suomessa Joku raja! -nimellä kulkevan kampanjan viestiä suunnataan tänä vuonna erityisesti myös nuorille. Amnestyn edustaja tulee mielellään vierailemaan kouluissa aamunavauksen tai oppitunnin merkeissä. Mun rajat -teemakokonaisuuden tarkoituksena on valottaa ihmisoikeusnäkökulmaa seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Haluamme haastaa keskusteluun omien ja toisten rajojen kunnioittamisesta ja avata uutta näkökulmaa turvallisen kouluympäristön rakentamiseen. Mun rajat -teemakokonaisuuden keskeinen viesti on, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus.

Jokaisella on

· oikeus omaan kehoonsa, tunteisiinsa ja mielipiteisiinsä

· oikeus ja jokaisen tulee uskaltaa määrittää omat rajansa

· oikeus määrätä, kuka saa koskea ja miten

· oikeus ympäristöön, jossa ei homotella eikä huoritella

· oikeus ympäristöön, jossa saa näyttää omalta itseltään

Mun rajat -teemakokonaisuuteen kuuluu:

· kouluille tilattavia aamunavauksia ja/tai oppitunteja

· Mun rajat -julistesarja ja teemakortit

· ideamateriaalia koulujen omille teemaan liittyville projekteille

Amnestyn edustaja tulee mielellään vierailemaan kouluissa aamunavauksen tai oppitunnin merkeissä. Vierailut ovat mahdollisia marraskuun puolivälistä helmikuun loppuun saakka. Vierailujen yhteydessä Amnestyn edustaja tuo koululle Mun rajat -julistesarjan ja teemakortteja. Opettajille ja koululuokille suunnattu ideamateriaali julkaistaan marraskuun puolivälissä ihmisoikeudet.net -sivustolla.

Jos haluat kouluusi Amnestyn vierailijan tai olet kiinnostunut Mun rajat -materiaalista, ota yhteyttä Amnestyn Suomen osaston toimistoon: p. (09) 5860 4416 tai 050 558 9997 / kampanjakoordinaattori Outi Haapanen outi.haapanen@amnesty.fi p. (09) 5860 4446 / harjoittelija Katja Rothsten katja.rothsten@amnesty.fi

Lisätietoa:

www.amnesty.fi

www.jokuraja.fi

www.ihmisoikeudet.net

Opetusministeriö on julkaissut Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelman muistion, johon on koottu kansalliset kansainvälisyyskasvatuksen kehittämistavoitteet ja niihin perustuvat toimenpiteet, jotka opetusministeriö pyrkii toteuttamaan vuoteen 2010 mennessä. Kansainvälisyyskasvatusta pidetään tärkeässä asemassa rakennettaessa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita monikulttuurisessa yhteiskunnassa toimiminen vaatii.

Kansainvälisyyskasvatus määritellään ohjelmassa siten, että siinä korostetaan yksilön globaalia vastuuta ja yhteisöllistä maailmanlaajuista vastuuta; ohjelmassa puhutaan maailmankansalaisen etiikasta, joka pohjautuu oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kansainvälisyyskasvatus nähdään toimintana, joka tukee kasvua kriittiseksi ja mediakriittiseksi kansalaiseksi, jolla on tietoja ja taitoa toimia menestyksellisesti globalisoituvassa maailmassa osana omaa yhteisöään. Kansainvälisyyskasvatus edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja toinen toisiltaan oppimista.

Kansainvälisyyskasvatus on toimintaa, joka auttaa ihmisiä hahmottamaan maapalloa resursseiltaan rajallisena kokonaisuutena ja kasvattaa tietoja, joiden avulla voi ymmärtää globalisoituvaa taloutta ja sen sosiaalisia ja kulttuurisia seurauksia. Kansainvälisyyskasvatuksen tarkoituksena on edistää oma-aloitteisuutta, joka perustuu yksilöiden tahtoon toimia paremman maailman puolesta ja jonka osa-alueita ovat ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, rauhankasvatus, mediakasvatus, kulttuurienvälinen ymmärrys, kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymykset sekä kasvatus kestävään kehitykseen.

Kehittämisen kansalliset tavoitteet:

Opetusministeriön ohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös kansalaisjärjestöjen rooliin kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamisessa. Ohjelman mukaisesti pyritään vahvistamaan yhteistyöttä julkisen hallinnon, yritysten, medioiden sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken.

Luettavissa pdf-muodossa suomeksi ja ruotsiksi: Kansainvälisyyskasvatus 2010

Englanniksi: Global Education 2010